Miten syödä jouluna järkevästi ja terveellisesti?

Joulu lähestyy ja se luo meille kaikille erilaisia mielikuvia, miten joulu tulisi viettää. Vietätkö sinä oman näköistä joulua vai onko tämä jonkun muun toive. Millainen on sinun joulusi? Mitä perinteitä siihen kuuluu?

Jouluun liittyy paljon odotuksia ja velvollisuuksia. On suvun rasitteita ja perinteitä, miten joulu tulisi viettää. Joskus voi olla niin, että muiden vaatimukset ja odotukset ovat kaukana siitä, miten itse haluaisit viettää joulusi.

Jouluun liittyy myös vahvasti syöminen ja erilaiset herkut. Näistä herkuista ja karkeista syntyy erilaisia muistoja. Jos muistot ovat positiivisia, halutaan yleensä viettää samalla tavalla ja syödä samoja ruokia vuodesta toisen. Mikä sitten on terveellistä ja silti hyvää? Tai mitä on järkevää syödä? Ja miten paljon voi syödä?

Ennen vanhaan syötiin yltäkylläiseksi ja ähkyksi. Tämä juontaa juurensa pitkälti historiasta. Yhteiseen perhejouluun haluttiin panostaa kaikki hyvä ja positiivinen. Ruokaa tarjottiin mahdollisimman monipuolisesti ja tarjottavaa piti olla pöydät notkuen. Erilaisia herkkuja kuivakakuista suklaaseen kuului joidenkin joulupöytään. Varallisuus näkyi vahvasti jouluna. Vielä 80-luvulla oli niin, että jouluruokia ei saanut kuin jouluna. Nykyään jouluruokia voi ostaa ympäri vuoden. Ei ole ns. sesonkiaikaa, vaan kaupasta saa melkein mitä vaan. Me täällä Suomessa elämme hyvinvointivaltiossa, jossa ruokaa riittää.

Ihminen tottuu rutiineihin ja rytmeihin. Aineenvaihdunta toimii, jos me syömme säännöllisesti ja terveellisesti. Kun aineenvaihduntamme toimii, toimii myös kehon muut elintoiminnot. Näitä ovat mm. hengittäminen, lihastyö ja aivojen toiminta. Perusaineenvaihdunta on jokaisella yksilöllinen. Siihen kuluu tietty määrä energiaa, ilman että me tekisimme muuta kuin nukkuisimme.

Miten onnistut syömään järkevästi jouluna:

• syö säännöllisesti
• pidä ruokailurytmit
• pidä annoskoot kohtuullisina
• syö herkkuja kohtuudella
• juo vettä
• syö rauhassa, ilman kiirettä

Ruokailuun liittyvissä asioissa on hyvä pitää kiinni samoista rutiineista. On hyvä syödä säännöllisesti, kuten vuoden jokaisena päivänä. Huolehtia ruokailurytmistä ja pitää kiinni siitä, että annoksen koko on järkevä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka joulun pyhät vietetään, noudatetaan ruokailurytmejä.

Tässä malli, miten voit koostaa ateriasi jouluna;

Aamiaiseksi joulupuuro. Tämä on hiilihydraattilähde. Proteiinilähteeksi voisi valita joko kananmunaa tai raejuustoa. Se voi myös olla kalkkunaleikettä tai maitorahkaa. Puuroon voi lisätä rasvan lähteeksi oliiviöljyä tai sitten soijalesitiinirakeita.
Mitä sitten syödä lounaaksi, jos haluaa joulu päivällisen olevan se tärkein ateria? Lounaaksi voi tehdä vaikkapa munakkaan, johon lisää paprikaa ja kesäkurpitsaa. Tällöin ruuan laittamiseen ei mene kauan eikä se vaadi keneltäkään liikaa työtä.
Seuraavaksi on vuorossa välipala. Jos perinteenä on tarjota kuivakakkua tai kakkuja yleensä, voisi tähän lisäksi laittaa jonkun terveellisemmän vaihtoehdon kylkeen. Maitorahkasta saisi proteiini lähteen. Siihen voi mainiosti lisätä joulun makuja kuten luumusosetta. Kun annoskoot pysyvät kohtuullisina, voi hyvin ottaa lisäksi palan kakkua.
Joulupäivällinen on varmasti se juhlan tärkein ateria. Jouluruokaan kuuluvat erilaiset kalat, laatikot, kinkku tai kalkkuna sekä rosolli. Oikeastaan kaikkea voi syödä, kunhan määrät pysyvät kohtuullisina ja liikaa suolaa koittaa välttää.

Syömiseen liittyy erilaisia motiiveja: nälkä, yhdessäolo, tottumukset sekä juhlat. Joulu on yksi suurimmista juhlapyhistä vuodessa. On ihanaa viettää aikaa oman perheen kanssa samassa pöydässä. Kenellekään ei ole kiire minnekään. Ehditään rauhassa jutella, nauraa ja kertoa kuulumisia. On hetki rauhoittua ja olla. Erilaiset joulun tuoksut täyttävät kodin. Syödessä kannattaakin nauttia tuoksuista ja ennen kaikkea pureskella rauhassa jokaista suupalaansa.

Jos kuitenkin käy niin, että syöt hiukan liian nopeasti ja liian paljon kerralla, saattaa tämä aiheuttaa närästystä. Parhaiten välttää närästyksen syömällä hitaasti ja välttämällä närästystä aiheuttavat ruoka-aineet. Näitä ovat mm. mausteiset ruuat, sipuli ja alkoholi. Pahimpaan närästykseen kannattaa varata apteekin närästyslääkkeitä.

Maitohappobakteerit ovat loistava lisä päivittäisessä ravitsemuksessa. Suoliston bakteerikannalla on vaikutuksia terveyteen. Meillä elää ns. hyviä ja pahoja bakteereja suolistossa. Maitohappobakteerilla saamme pidettyä hyvää bakteerikantaa vahvana ja edistävän näin meidän terveyttämme. Tästä on tehty useita tutkimuksia.

Toivon, että jokainen saa viettää rauhallisen joulun rakkaittensa kanssa. Voi istua ruokapöydässä vailla kiirettä ja saa antaa ajatusten olla perheen jäsenissä. Olla läsnä ja kuunnella mitä kenelläkin on sanottavana. Ja ennen kaikkea nauttia hyvästä ruuasta hitaasti pureskelen jokaista suupalaansa. Maistella ihania ruokia ja olla stressaamatta, jos jotain herkkuja sittenkin menee muutama enemmän kuin oli tarkoitus. On aikaa olla ja nauttia.

Katarina Hemling
valmentaja, kouluttaja, ravitsemusasiantuntija